LAATU

Mitatusti hyvää laatua!

Kun vertaat digitointitarjouksia, muista hinnan lisäksi verrata myös, mitä saat!

- Varmista, että saat riittävän resoluution eli erottelukyvyn kuvillesi. Onhan luvattu resoluutio myös oikeasti se mitä saat? Useat skannerit lupaavat suuria resoluutioita, mutta mittausten perusteella tulos saattaa olla vaatimaton. Mikä sitten on riittävä? Diakuville ja muille filmeille oikea resoluutio pitäisi olla parempi kuin 2000dpi, jotta pikselikoko olisi selvästi pienempi kuin filmin raekoko. Pienemmillä dpi-luvuilla menetetään kuvan tarkkuutta ja suurennusmahdollisuuksia. Paperikuvissa olisi hyvä pyrkiä n. 600dpi mitattuun resoluutioon riippuen alkuperäiskuvien tarkkuudesta.
- Saathan kuvasi takaisin samassa järjestyksessä kuin ne lähetit? Saathan myös digitoidut kuvat samassa järjestyksessä ja selkeästi numeroituna? Meillä panostetaan siihen, että järjestys pysyy samana kuin miten kuvat saimme. Kuvatiedostot on yksilöllisesti numeroitu dialippaan / kuvataskun ja siinä olevan paikan mukaan.
- Saatko kuvillesi ohjelmallisen pölynpoiston? Pölynpoisto lisää huomattavasti käsittelyaikaa. Tästä saatetaan kiireessä tinkiä. Katso alla olevista mallikuvista ohjelmallisen pölynpoiston merkitys.
- Toistuvatko kuvien sävyt oikein? Meillä tarkistetaan säännöllisesti että kuvien sävyskaala pysyy kohdallaan. Että valkeat kohdat eivät "pala puhki" laajalta alalta ja tummistakin kohdista löytyy yksityiskohtia eikä pelkkää mustaa. Näin pystytään kuvia jälkeenpäin paremmin säätämään ja käsittelemään. Tarvittaessa saat kuvat paremman sävytarkkuuden TIFF tai DNG-kuvina kohtuullisella lisähinnalla tai jopa ilman lisäkustannusta.

Tietomuuntamo ei ehkä ole halvin paikka, mutta emme lähde tinkimään laadusta. Jos havaitsemme puutteita, niin korjaamme ne parhaamme mukaan.

Jos huomaamme esim. videokuvan laadussa selviä vikoja, keskeytämme digitoinnin ja kokeilemme toisella nauhurilla. Usein laatu saadaan selvästi paremmaksi. Se paras ja kallein nauhuri ei aina anna parasta lopputulosta.
Tämä kaikki maksaa. Halvalla hinnalla ei ole varaa tarkkailla laatua, keskeyttää työtä ja ottaa uusiksi.

Laadunvarmistus / diakuvien ja negatiivien digitointi

Laatu varmistetaan säännöllisesti kolmella tavalla:
Saat kuviesi mukana IT8 ja USAF-1951 testikuvat ja ohjeet resoluution tarkastamiseksi itse.

Kalibroinneista ja testauksista huolimatta skanneri ei saa kuvasta parempaa kuin alkuperäinen dia. Värit haalistuvat ajan myötä ja kuva saattaa olla jo alun perin epäterävä tai huonolaatuisella optiikalla kuvattu. Näitä virheitä voidaan osittain parantaa kuvankäsittelyllä. Saat mukaan perustyökalut ja ohjeet kuvankäsittelyä varten. Voit myös tilata kuvien korjailun palveluna kuvakaupastasi tai meiltä. Kts. Ohjeet ja toimitusehdot/ lisäpalvelut ja Hinnasto

Kysy korjausmahdollisuuksista! Säilytämme skannauksen raakatiedostot 2 viikkoa. Raakatiedostoista on helppo tehdä korjailuja kuviin laadun kärsimättä. Esimerkiksi haalistunut tai värittynyt filmi pystytään korjaamaan melko luonnolliseksi pienellä työllä.

Muistathan varmistaa monitorisi värikalibroinnin ennen kuvien jatkokäsittelyä! Usein riittää, kun varmistetaan että monitorin asetuksissa on oikea, kyseiselle monitorimallille tehty väriprofiili (.icc –tiedosto). Laadukkaan monitorin mukana saa siihen sovitetun väriprofiilin.
Lisätietoa värikalibroinnista yleensä: http://www.normankoren.com/color_management.html

Emme myy "tyhjiä bittejä", vaan skannaustarkkuus on mitatusti se mitä luvataan.

Monet skannerivalmistajat mainostavat uskomattomia, jopa yli 10 000 dpi (dots per inch) tarkkuuksia. Ne toteutuvat ainoastaan kuvatiedoston koossa, mutta usein optinen tarkkuus jää kuitenkin vaatimattomaksi. Saat siis vain tyhjiä bittejä, jotka vievät talletustilaa, mutta eivät paranna laatua.

Esimerkkikuvia

Jotta et joudu skannausta tilatessasi ostamaan "sikaa säkissä", niin olemme koonneet käytännön esimerkkikuvia siitä, millaista laatua kuvien digitoinnista on odotettavissa. Haluamme antaa mahdollisimman realistisen kuvan skannauksen laadusta. Voit ladata kuvia koneellesi ja tutkia niitä tarkemmin. Esimerkkinä olevat arkistolaatuiset kuvat ovat sellaisia, mitä skannerimme tuottaa ilman mitään lisäkäsittelyjä.

TIETOMUUNTAMON NORMAALI SKANNAUS

Alla on esimerkki käytännön skannauslaadusta ja myös vaihtoehtoisesta digitointitavasta
Kuva on otettu tavallisella harrastajan järjestelmäkameralla kohtuullisen hyvällä objektiivilla tavalliselle, n. 100ASA diafilmille, Esim. Kodak Ektachrome tai Agfa.

Vasemmalla on koko kuva, jonka keskellä on zoomattu yksityiskohta
- zoomattu arkistokuva näyttää kuvan tarkimmat yksityiskohdat
- zoomatusta katselukuvasta saa käsityksen katselukuvan tarkkuudesta

kirkko kirkko rajaus
zoomattu arkistokuva
kirkko katselu rajaus
zoomattu katselukuva
lataa arkistokuva (2,6MB): kirkko arkisto.jpg lataa katselukuva (0,3MB): kirkko katselu.jpg

Voit ladata arkistokuvan ja katselukuvan koneellesi kuvien alla olevista linkeistä tarkempaa tarkastelua varten. Esim. sillan taulun teksti on luettavissa arkistokuvassa.

VALKOKANKAALTA KUVATTU

Entä jos digitoisin kuvat kameralla valkokankaalta? Tämä ajatus saattaa tulla mieleen.
Mikäpä siinä, jos aikaa ja mielenkiintoa riittää ja on pimennettävä huone käytössä. Sitä on tullut meilläkin kokeiltua. Alla sama kuva esimerkkinä.
Kuva on heijastettu tavallisella Reflecta projektorilla valkealle paperille ja kuvattu Canon PowerShot A590 pokkarilla 8 Megapixelin resoluutiolla.

kirkko kuvattu
kirkko kuvattu rajaus
zoomattu valkokankaalta kuvattu
kirkko kuvattu lika
zoomattu pölyhiukkasia
lataa kuvattu: kirkko kuvattu.jpg

Tarkkuus ei ole kovin huono tässäkään kuvassa, mutta huomaa seuraavat virheet:
- Vääristymä kuvan reunoissa tulee siitä, että kameraa ei saa koskaan aivan samaan linjaan projektorin kanssa.
- Mustaa kehystä jää myös helposti luvattoman paljon.
- Pölyt ja naarmut jäävät näkyviin. Tässä kuvassa niitä on vain pari pilkkua, mutta vanhoissa dioissa pölyä ja naarmuja voi olla tosi häiritsevästi (kts. esimerkki alla).
- Tummat kulmat. Objektiivien virheet kertautuvat ja kuvan kulmista tulee helposti tummia.
- Huono väritasapaino. Kuva on sinivoittoinen.

Parempaa kameraa käyttäen saisi lisää tarkkuutta ja väritasapainon paremmaksi, mutta muut virheet jäävät.


ERITTÄIN PÖLYINEN KUVA

Esimerkkikuva on skannattu erittäin pölyisestä lasikehystetystä diakuvasta.
Lasikehys tuo kuvaan lisää 4 likaantuvaa pintaa ja siten lisää pölyisyyden riskiä huomattavasti, vaikka suojaakin filmiä naarmuilta.

Esimerkkidiasta irtopölyt on puhallettu pois paineilmalla. Näkyvät jäljet ovat kiinteitä tahroja tai pölyä, mahdollisesti lasien välissä.

Käyttämämme laitteet tekevät värikuville ICE-pölynpoiston. ICE on lyhenne sanoista Image Correction and Enhancement. Pöly, lika ja naarmut havaitaan infrapuna"valon" avulla ja poistetaan ohjelmallisesti lopullisesta kuvasta.

Ylemmät kuvat ovat ennen ICE pölynpoistoa ja alemmat kuvat ICE pölynpoiston jäkeen.
Oikealla olevat zoomatut yksityiskohdat näyttävät tarkemmin pölynpoiston tehokkuuden.

ennen ICE pölynpoistoa
ennen ICE pölynpoistoa zoom
zoomattu yksityiskohta ennen ICE pölynpoistoa
lataa arkistokuva: no-ICE arkisto.jpg
ICE pölynpoiston jälkeen ICE pölynpoiston jälkeen zoomattu
zoomattu yksityiskohta ICE pölynpoiston jälkeen
lataa arkistokuva: ICE arkisto.jpg

Voit ladata molemmista täysiresoluutioisen arkistokuvan koneellesi ja tutkia yksityiskohtia tarkemmin. Huomaat, että pölynpoisto ei ole aivan täydellistä, mutta yllättävän tehokasta kuitenkin. Jälki on niin hyvä, että yleensä ei kannata pölyisyyden vuoksi vaihtaa kehyksiä lasittomiin.

Pölyjen pyyhkimistä emme suosittele, koska siitä saattaa tulla viiruja kuvan pintaan. Tietomuuntamossa puhalletaan irtopölyt pois puhtaalla paineilmalla ennen skannausta.  Lasikehykset kyllä kestävät pölyn ja lian pyyhinnän, mutta se pitää tehdä huolellisesti, ettei jää raitoja pinnoille. Etenkin kuvan reunoille jää helposti "likakehys" pyyhinnän jälkeen.

ALBUMIEN DIGITOINTI

Albumit digitoimme tapauskohtaisesti joko hyvälaatuisella kameralla reprokuvaamalla tai skannerilla. Skannerilla saadaan paras laatu, mutta sen käyttöä rajoittaa albumin koko (suurin sivukoko A4) sekä albumin kunto / taipuisuus. Usein paras vaihtoehto onkin reprokuvaus, jolloin arvokasta vanhaa albumia ei tarvitse pakottaa skannerin lasille, vaan se voidaan kuvata päältäpäin sivu tai kuva kerrallaan.

Usein riittää sivu kerrallaan kuvaus, jolloin albumista saadaan katselukelpoinen kopio kaikkine kuvateksteineen. Mikäli yksittäisiä kuvia on tarkoitus suurentaa tai käyttää esim. paino-originaaleina julkaisuissa, niin parhaan laadun saa kuvaamalla joka kuvan yksitellen. Vanhat pienet mustavalkokuvat on usein tehty pinnakkaiskopioina negatiivista, jolloin niiden tarkkuus on parhaimmillaan erinomainen verrattuna nykyaikaisiin suurennoksiin.

Kuvan tarkkuutta mitataan yleensä dpi (dots per inch) -lukemana, joka kertoo, miten monta pistettä tuumaa (25,4mm) kohden pystytään kuvasta erottamaan. Hyvälaatuiseen painokuvaan tarvitaan yleisesti 300 dpi originaali ja tämä arvo onkin hyvä tavoite. Tavalliset suurennetut 10x15cm tms. harrastajakuvat harvoin yltävät tämän parempaan laatuun. Sen sijaan vanhoista esim. 6x10cm kokoisista kuvista saattaa erottaa jopa 1200 dpi tarkkuuksia.

Alla on esimerkkikuvia vanhasta kirpputorilta löydetystä 1920-luvun albumista. Yleensä albumin kuvat olivat vaatimattoman laatuisia, mutta esimerkkinä on sivu 18, jonka muotokuvan laatu on erinomainen.


kansi repro



Albumin kansi repro


sivu 18 repro


Sivu 18 repro. Yksityiskohta merkitty punaisella


sivu 18 kuva 3 repro

Sivu 18 kuva 3 repro

Albumisivun koko on 14 x 18 cm ja muotokuvan koko 6 x 11 cm. Sivu on kuvattu n. 24 x 36cm koossa, joka vastaa keskimääräistä abumisivua ja sitten rajattu (keskikuva). Kuvan tarkkuus on noin 300 dpi. Tähän tarkkuuteen siis pääsemme keskimäärin albumisivun digitoinnissa reprokuvausmenetelmällä.
Oikeassa reunassa on muotokuva erikseen kuvattuna ja rajattuna.

Alhaalla on samasta sivusta eri versioita suurennettuna. Ensin kasvot, sitten pieni yksityiskohta taustan taulusta (kts. punainen neliö yläkuvassa)
1. Vasemmalla sama kuva kuin ylhäällä keskellä, reprokuva n. 300 dpi tarkkuudella
2. keskellä on erikseen reprokuvattu oikealla oleva valokuva, tarkkuus n. 600 dpi. Vastaavaan laatuun pääsee 600 dpi skannauksella
3. oikealla albumisivu on skannattu 1200 dpi tarkkuudella


Voit ladata koko kuvat koneellesi lähempää tarkastelua varten alla olevista linkeistä.

sivu 18 repro zoomattu

sivu 18 repro yksityiskohta
Reprokuva n. 300 dpi
sivu 18 repro 600dpi zoomattu

sivu 18 repro 600dpi yksityiskohta
Reprokuva n. 600 dpi
sivu 18 scan 1200dpi zoomattu

sivu 18 scan 1200dpi yksityiskohta
Skannattu 1200 dpi
lataa kuva: IMG 00301800 repro.jpg lataa kuva: IMG 00301803 repro.jpg lataa kuva: IMG 00301800 scan 1200dpi.jpg

Kuvista näkee, että 600 dpi tarkkuus tuo selvästi lisää tarkkuutta kuvaan. 1200 dpi kuva ei kuitenkaan enää merkittävästi paranna kuvan laatua.


Suosittelemme, että hyvälaatuisista ja tärkeistä kuvista tehdään erikseen tarkemmat kopiot, mutta suurin osa kuvista on riittävän hyvälaatuisia katselukäyttöön n. 300 dpi  perustarkkuudella sivu kerrallaan kuvattuna.


Voinko luopua alkuperäismateriaalista ?

Vastaus ei ole aivan yksioikoinen.

Pyrkimyksemme on tehdä niin laadukas digitointi, että alkuperäismateriaalista (diat, negatiivit, paperikuvat) voi luopua. Koskaan ei kuitenkaan päästä aivan alkuperäisen kaltaiseen tulokseen.

Diat, negatiivit ja paperikuvat heikkenevät ja rapistuvat hiljalleen. Värikuvien värit haalistuvat ja muuttuvat ajan myötä, paperikuvissa hyvinkin nopeasti. Toisaalta vanhoissa 1950-luvun Kodachrome diakuvissa saattaa olla vielä erinomaiset värit.

Digitoidussa kuvassa vanheneminen on pysäytetty. Toisaalta kuvatiedoston rikkoutuessa kuva menetetään kokonaan. Siksi kuvatiedostojen säilytykseen kannattaa kiinnittää huomiota. Kuvatiedostoja pitäisi siirtää aina uusille tietovälineille, kun vanhat alkavat poistua käytöstä.

Siksi neuvomme on, että säilytä kuitenkin alkuperäismateriaali, jos siihen suinkin on tilaa. Ainakin negatiivit kannattaisi säilyttää, koska ne mahtuvat pieneen tilaan.

Katsele rauhassa skannattuja kuvia. Jos laatu on Sinulle riittävä ja alkuperäismateriaalin säilytys on vaikeaa, niin luovu alkuperäisistä tai säilytä vain parhaat kappaleet.

Jos skannauksen tarkoituksena on nimenomaan alkuperäismateriaalista luopuminen, niin kannattaa harkita kuvien tilaamista myös paremmalla tallennuslaadulla, josta tarkemmin alla.

Paremman tallennuslaadun kuvat

Useimmissa tapauksissa digitoinnin tarkkuus (resoluutio) riittää, eikä yksityiskohtia menetetä merkittävästi.

Haastavampia ovat varjojen ja kirkkaiden kohtien sävyt. Pakatussa JPG-muotoisessa kuvassa menetetään helposti yksityiskohtia näissä paikoissa.
Mikäli haluat kuvan, jossa nämä valojen ja varjojen yksityiskohdat toistuvat mahdollisimman hyvin, tai tarkoituksena on käsitellä kuvia runsaasti esim. Photoshopilla suosittelemme jpg-kuvien lisäksi tallennusta TIFF/DNG-muodossa.

DNG-muoto (=Digital NeGative) on Adoben julkaisema, avoin ja yleisesti käytetty raakaformaatti, joka perustuu vanhaan yksinkertaiseen TIFF-formaattiin. Useimmat kuvankäsittelyohjelmat osaavat käsitellä DNG-kuvaa. Esimerkiksi Adoben kohtuuhintainen Lightroom ja ilmainen RawTherapee ohjelma sopivat hyvin esim. kuvan valotuksen ja värien säätelyyn.

Jos vielä "hifistellään", niin voit tilata kuvat parannetulla värisyvyydellä. Kuva valotetaan kahteen kertaan eri valotusarvoilla. Näin saadaan sävyjä eroteltua enemmän. Nämä toimenpiteet eivät sinällään tee kuvasta sen paremman näköistä, mutta sen käsiteltävyys paranee huomattavasti ja sitä voidaan helpommin muokata halutuksi.

Tallennusmuodoista lisää tietoa ohjeessamme: ohjeet, toimitusehdot (pdf)  kappaleessa "lisäpalvelut".

Kysy lisää soittamalla tai sähköpostilla. Neuvomme mielellämme ja annamme tarkoitukseesi sopivan tarjouksen.

Kuvien korjaukset

Normaalitoimituksessa pyrimme digitoimaan kuvat sellaisina kuin ne ovat, kaikki väri- ym. virheet sellaisenaan, koska samassa lippaassa / albumissa on yleensä hyvin erilaisia kuvia ja automaattiset värikorjaukset saattavat joskus huonontaa alunperin hyvää kuvaa.

Pystymme kuitenkin usein kohtuullisen pienellä lisätyöllä korjaamaan merkittävästi kuvien värejä. Jos peräkkäisissä kuvissa on samanlainen värivirhe koko filmillä, niin samaa värikorjausta voidaan soveltaa kaikille kuville. Alla esimerkki tällaisesta värikorjauksesta.

Ylemmät punertavat kuvat ovat alkuperäisiä, korjaamattomia, alla on väritasapainoa korjaamalla poistettu punertava sävy ja lisäksi kirkastettu hieman haalistuneita värejä.

punertava Brandenburg
punertava Checkpoint Charlie

korjattu Brandenburg
korjattu Checkpoint Charlie

Brandenburgin portti asiakkaan luvalla
Checkpoint Charlie asiakkaan luvalla




Videokuvien tallennusformaatit ja kuvanlaatu

Videokuvien tallennusformaatit ovat melkoinen viidakko, vaikka asiaan olisi jonkin verran perehtynytkin.
Wikipedian taulukko kertoo jotakin eri formaateista.
Jotkin formaatit, kuten digitaalivideokameroiden tuottama DV AVI "raakaformaatti" sekä elokuva-DVD levyjen DVD-Video formaatit ovat tarkasti määriteltyjä ja toimivat yleensä hyvin kaikilla ohjelmilla, kun taas esim. tehokkaasti pakkaava MPEG-4 formaatti mukautuu monenlaisiin sovelluksiin ja tilanteisiin ja kuvanlaatu voi vaihdella runsaasti eikä välttämättä toimi kaikilla laitteilla ja ohjelmilla.

Oman lisämausteensa soppaan tuovat vielä Amerikan NTSC- ja Euroopan PAL videostandardien väliset pienet erot videoformaateissa (kuvataajuus ja kuvan pikselikoot sekä äänen tallennus poikkevat hieman). Yleensä NTSC-standardin mukaan talletettu videokasetti ei avaudu PAL-standardin mukaisella kameralla/ nauhurilla ja toisinpäin.

Tietomuuntamo tekee parhaansa eri formaattien välisissä muunnoksissa, mutta suosimme seuraavia formaatteja:

DV AVI  - Tämä on yleinen digitaalivideokameroiden tuottama, kevyesti pakattu "raakaformaatti", jota jokseenkin kaikki videoeditointiohjelmat osaavat lukea. Kuva siirtyy tässä formaatissa FireWire-liitännän (= DV, i-LINK, IEEE 1394)  kautta kameralta tietokoneelle. Tallennustilaa tarvitaan reilusti n. 13GB (gigatavua)/tunti. Suositellaan tallennusformaatiksi, jos videota aiotaan käsitellä runsaasti tai tarvitaan muuten paras kuvanlaatu.

DV AVI formaatissa jokainen yksittäiskuva (25 kuvaa/s) on talletettu erikseen, joten videon leikkaus onnistuu tarkasti. Enemmän pakatuissa MPEG-2 ja MPEG-4 formaateissa koko kuva on pakattu vain n. puolen sekunnin välein (avainkehykset, key frames) ja välissä on kuvan liikettä kuvaavaa informaatiota. Mikäli leikkaus osuu tälle välille, saattaa leikkauskohta jäädä huonoksi.

MPEG-2  - Digitaalivideon perusformaatti, jota käyttää myös "tavallinen elokuva DVD" eli  DVD-video.

DVD-Video - "Elokuva DVD" eli VOB-formaatti, jossa kuva on talletettu useissa MPEG-2 tiedostoissa ja sisältää lisäksi  useita VOB-tiedostoja, jotka määrittelevät tallennuksen ja  sisältävät muuta  oheistietoa, kuten  otsikkotietoja ym.  Varmin valinta, jos videota halutaan katsoa sekä DVD-soittimilla että tietokoneilla.

MPEG-4  - Tämä formaatti pystyy pakkaamaan videota erittäin tehokkaasti. Sopii hyvin katseluformaatiksi, jos halutaan tallettaa paljon videoaineistoa tietokoneelle tai tabletille yms.  Alla olevissa esimerkeissä
on kaksi eri mpeg-4 laatua. Ensimmäinen on vakiotoimituksemme ja sen laatu on jokseenkin MPEG-2 laatua vastaava ja yleensä ei huomaa eroa alkuperäiseen DV AVI muotoonkaan.

Alla esimerkkejä samasta videopätkästä eri formaateissa. 14 sekunnin pätkä kaivurin työskentelyä on kuvattu digitaalivideokameralla miniDV kasetille ja siirretty sellaisenaan DV avi tiedostoon ja siitä muunnettu MPEG-2 ja MPEG-4 formaatteihin.

DV AVI 14s/ 53,2 MB    - paras laatu, "raakakuva", n. 13 GB/tunti


MPEG-2  14s/ 7,1 MB
   - "elokuva-DVD" pakkaus SP-laadulla, n. 2 GB/tunti


MPEG-4  14s/ 3,8 MB
   - mpeg-4 pakkaus. Hyvä laatu (vakiotoimituksemme mpeg-4), n. 1 GB/tunti


MPEG-4  14s/ 2,4 MB    - mpeg-4 pakkaus. Enemmän pakattu, hieman heikompi laatu, n. 0,6 GB/tunti

Jos selaimesi ei pysty suoraan avaamaan videopätkiä, niin klikkaa hiiren oikealla, lataa video koneellesi ja katso sopivalla ohjelmalla. Ole kärsivällinen. Etenkin DV AVI tiedoston lataaminen voi kestää tosi kauan!

Voit vertailla videopätkiä rauhassa omalla koneellasi ja kokeilla, avautuvatko eri formaatit käyttämilläsi ohjelmilla.
Mpeg-4 (=mp4) pakkaus voidaan tehdä monella eri tavalla eri koodekkeja käyttäen. Tulos toimii vaihtelevasti eri laitteissa, kaikki laitteet eivät toista kaikkia pakkausmuotoja
. Joskus saattaa esim. kuva toistua, mutta ääni ei.
Jos ylläoleva vakiotoimituksemme ei toimi käyttämissäsi laitteissa, voimme tehdä pakkauksen muilla tavoin.

Kyseisessä koepätkässä on aika vähän liikettä. Siksi erot kahden eri mpeg-4 laadun välillä eivät tule ilmi. Kun kuvassa on paljon liikettä, niin silloin heikompilaatuinen (= enemmän pakattu) kuva muuttuu hieman suttuiseksi.

Videokasettien digitoinnin laatu?

Tietomuuntamo digitoi VHS-kasetit käyttäen toistossa hyvälaatuisia kuluttajatason nauhureita ja kamerakasettien toistossa erityyppisiä videokameroita, jotka puhdistetaan säännöllisesti. Emme kuitenkaan käytä digitoinnissa mitään kuvankorjauslaitteita, vaan kuvan laatu siirtyy digitaaliseksi jokseenkin sellaisena kuin se VHS-nauhurilta tai kameralta näkyy.

Yleensä kamerakaseteilta saadaan parempi tulos kuin VHS-kasetilta, koska kuvanlaatu heikkenee jos kuva on siirretty analogiselta kamerakasetilta VHS-kasetille kotinauhurilla. 

Alla esimerkki, jossa ylläoleva digitaalisella miniDV kameralla kuvattu kaivurivideo on siirretty hyvälaatuisella Super VHS nauhurilla VHS-kasetille ja toistettu ja digitoitu siltä taas takaisin digitaalimuotoon.

VHS TALLENTEITA:


DV AVI 14s/ 51,5 MB    - paras laatu, "raakakuva", n. 13 GB/tunti


MPEG-2  14s/ 6,9 MB
   - "elokuva-DVD" pakkaus SP-laadulla, n. 2 GB/tunti


MPEG-4  14s/ 3,7 MB
   - mpeg-4 pakkaus. Hyvä laatu (vakiotoimituksemme mpeg-4), n. 1 GB/tunti


Jos selaimesi ei pysty suoraan avaamaan videopätkiä, niin klikkaa hiiren oikealla, lataa video koneellesi ja katso sopivalla ohjelmalla. Ole kärsivällinen. Etenkin DV AVI tiedoston lataaminen voi kestää tosi kauan!

Voit vertailla videopätkiä rauhassa omalla koneellasi ja vertailla kuvien laatua edellisiin, vastaaviin digitaalivideokuviin
.

Alla vielä zoomattuja yksityiskohtia vertailtaviksi.

Voit ladata koko kuvat (jpg kuvia) koneellesi lähempää tarkastelua varten alla olevista linkeistä.

miniDV avi

miniDV AVI
miniDV MP4

miniDV MP4
VHS MP4


VHS MP4
lataa koko kuva: miniDV AVI lataa kuva: miniDV MP4 lataa kuva: VHS MP4

MiniDV AVI -kuvassa näkyy liikkuvissa kohdissa AVI (Audio Video Interleave) videolle tyypillinen hammastus, joka on perintöä vanhasta TV-kuvan peräkkäisten kuvien juovalomituksesta. MP4 kuvissa lomitus on poistettu, joten kuvat näyttävät hieman suttuisilta sellaisissa kohdissa joissa on liikettä. VHS kasetilta otettu kuva on taas hieman suttuisempi kuin alkuperäinen miniDV:ltä otettu.





Teräväpiirto HD-videot

Uudempia teräväpiirto HD-videoita pystymme siirtämään muistikorteilta ja erilaisilta DVD-levyiltä, mutta miniDV kaseteilta emme toistaiseksi pysty lukemaan HD-videota. MiniDV kasetista ei päällepäin näy, sisältääkö se HD-videota vai perinteistä videota. MiniDV -kasetille tallentavia HDV kameroita oli markkinoilla n. vuodesta 2005 vuoteen 2011. Uudemmat kamerat tallettavat muistikorteille esim. AVCHD (Advanced Video Coding High Definition) -formaatissa, joka koostuu suuresta määrästä tiedostoja erilaisissa kansioissa.

Lisätietoa lyhyesti esim. www.videomaker.com